(Voi kettu nyt sentään. Mikä tässä bloggerissa on vikana? Wanha parjattu vuodatus ei KOSKAAN hävitä tekstejä tätä tahtia. Vähän veikkaisin, että olen joutunut kirjoittamaan joka ikisen postauksen vähintään kaksi kertaa. Enkä jostain syystä pysty kommentoimaan postauksia lainkaan...)
Tämän viikon piti olla kevyt viikko, ja tämän päivän piti olla lepopäivä. Jostain kumman syystä koin kuitenkin kevyttä ärtymystä, ja kun minua ärsyttää, haluan juosta. Tai syödä, mutta ehdin jo syödäkin niin paljon, etten jaksanut enempää.
Kun minua ärsytti edelleen yhdeksältä ja halusin EDELLEEN juoksemaan (vaikka satoikin), päätin luovuttaa ja laittaa lenkkarit jalkaan. Irrottelin ja laitoin oikein piilaritkin, ettei varmasti alkaisi kaduttaa sateessa juokseminen. Hölkkäsin oikein kevyttä vauhtia vanhan kunnon perusvitosen (joka onkin muuten oikeastaan vanha kunnon peruskutonen), ja AIJJAI, että tekikin hyvää. Mieli on puhdas, jalat likaiset (kuraa, kuraa, kuraa!).
"Kevyen" viikon yhteenveto:
Ma: lepo
Ti: 12 km pk + lihaskunto
Ke: 7,5 km kova + 2,5 km verryttelyt
To: 50 min kevyttä hölkkää maastossa + 20 min siirtymiset
Pe: lihaskunto
La: 19,5 km
Su: 6 km hidas
Jos oletetaan, että torstaina tuli lönkyteltyä vaikka 10 km, viikon saldoksi tulee noin 57,5 km. Ei mene kevyen viikon määritelmään mitenkään... Joskus vaan vähän lähtee käsistä.
4 kommenttia:
Voiko sanoa olevansa kade? Minä juoksin viime viikolla pyöreät nolla.
Niin no, toiset meistä ovat tällaisia sporttisia, eivätkä näytä YHTÄÄN siltä, että on tullut syötyä vähän liikaa mansikkakakkua.
Mitä sinä oikein vihjailet?
Minä en vihjaile mitään, olen yleensä aika suorasanainen ihminen.
Lähetä kommentti